Makeaa mahan täydeltä

Olen oikein kiitollinen kaikista suklaista, joita vanhempani ja mm. mummuni lähettää minulle, mutta ongelma on, että ne tulee aina syötyä nopeasti. Sunnuntaina Triesten kanaalinrantaan oli pystytetty teltta, jonka sisällä eri suklaanvalmistajat esittelivät ja myivät tuotteitaan. Aamulla herätessäni en tiennyt meneväni sinne, joten söin pari riviä Fazerin sinistä. Lounaan jälkeen Valeria tarjosi koko perheelle suklaakonvehteja, jotka olivat aivan taivaallisen hyviä, mutta isoja. Myöhemmin päivällä menin kuin meninkin Boomin kanssa käymään tuohossa "suklaateltassa". Pöydät notkuivat kaiken kokoisista ja muotoisista suklaista aina valkoisesta tummaan. Jokainen valmistaja tarjosi maistiaisia. Lisäksi ostin suklaata ja join kuumaa suklaata. Eli ei siis mitään kaakaota vaan ihan täyteläistä ja paksua suklaata. Myös Donatella osti teltasta 100 grammaa appelsiinikarkkeja, jotka on kuorrutettu suklaalla. Tulihan niitäkin sitten muutama maistettua. Sen päivän jälkeen oli lievästi äklöttävä olo.

Viuluja, piippuja, avaimia, kameroita, lukkoja, pullonavaajia, vasaroita yms. Kaikki tehty suklaasta.

Ei noita suklaakenkiä raaskisi millään syödä :D

Koulussa opettajat alkavat olla hyvin vaativia. Minulta vaaditaan jo esseitä italiaksi, mutta se on ihan ok toisin kuin se, mitä historian/filosofian opettajani antoi tehtäväkseni. Koko meidän luokka inhoaa sitä naista. Hän käski minun tehdä esitelmän ITALIAKSI aiheesta Englannin ensimmäinen sisällissota ja mun pitää lukea se ääneen koko luokan edessä! Ei tule onnistumaan. Teen sen italiaksi ja suomeksi ja käsken sen opettajan lukemaan sen suomeksi koko luokan edessä. Harmi vaan ettei kukaan muu siellä ymmärrä suomea. 

Lähiaikoina olen jonkin verran katsonut elokuvia Valerian kanssa. Siinä on vain se ärsyttävä puoli, että vaikka elokuvan alkuperäinen kieli on englanti, Valeria laittaa italian kielen duppauksen ja englannin kielisen tekstin mua varten. Se kuulostaa niin paljon typerämmältä, mutta kaikki täällä tekee niin :( Koko mun perhe ajattelee että englannin kieli on mulle ihan helppoa. Kun sanoin, että menemme koulun kanssa katsomaan englannin kielistä näytelmää niin Donatella vain tokaisi että se on mulle todella helppo ymmärtää. Muutenkin mun luokkakaverit kyselee, että puhutaanko Suomessa englantia.