keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Che bella, brutta cosa e si chiama NEVE

Hiukan vähemmän tekstiä, mutta enemmän kuvia...

Viikko sitten vanhin host siskoni lähti Intiaan. Sen kunniaksi hän piti pienet juhlat yliopisto ystävilleen ja tietty minäkin sain olla mukana. Francesca tosiaan viettää noin puolitoista kuukautta Pohjois-Intiassa tekien vapaaehtoistyötä. Ehdin siis nähdä häntä vielä paljon ennen kuin lähden takaisin Suomeen. Illan teemana oli Intia ja meillä oli mm. intilaista musiikkia.



Michael toi Italian lippunsa, johon me kirjoitimme terveisemme. Se on oikeastaan välttämätön vaihtarien perinne maasta riippumatta.



Francesca, Michael ja Valentina

Lauantai aamuna koitti se surullinen tosiasia... Michaelin ja Bethin lähtö takaisin kotiin. Menimme porukalla juna-asemalle hyvästelemään heidät molemmat. Kaksi kuukautta heidän kanssaan meni nopeasti ja tapahtumarikkaasti. 



Viimeiset hetken junan ikkunan läpi. 



Sunnuntaina sen sijaan oli luvassa lunta. Ei tosin Triestessä vaan Sappadassa. Boomin super täti järjesti Boomille ja minulle pienen matkan vuoristoon, jossa oli hiukan lunta. Minähän olen lunta elämäni aikana nähnyt ihan tarpeeksi, mutta Boomille se varmasti oli hauskaa. Ilma oli upea ja maisemat hienoja.






Ja nämä seuraavat kuvat ovat eritoten niitä ihmisiä varten, jotka luulevat, että suomalaiset asuvat igluissa.
Tämä näet oli ensimmäinen kertani ku näin iglun ja kävin sen sisällä ja olen suomalainen! Hah!














Triestessä ei luistin rataa enää ole, mutta Nevelandiassa pääsin taas hiukan luistelun makuun. Tosin yksin, sillä Boom ei osaa oikein luistella, joten hän ei siitä kauheasti nauti. Minä sen sijaan pidin kovasti, sillä luistimet olivat terävämmät tällä kertaa ;D 












Tänään Triestessäkin sai herätä hassuun näkyyn eli lumeen. Tosin sitä ei ollut paljoa. Sen takia en mennyt kouluun tänään :) Elämäni eka snowday niin sanotusti. Bora puhaltaa nyt kovemmin kuin aikaisemmin ja kylmempääkin on. Jopa miinus 2-3 astetta. Hrrr....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti